Pitkästynyt kumppani :)

Nuorempana yritimme kilpaa ystävieni kanssa ikuistaa kameraan hetkeä, jolloin hevonen haukotteli.
Jos onnistui, saattoi saada todella hauskoja kuvia suuresta ystävästä, aivan kuin tuo rakas turparulla olisi nauranut.
Ja hauskaa viihdettähän se oli myös haukottelevaa hevosta katsella.

Silloin nuoruudessa ei sen kummemmin pysähtynyt miettimään, MIKSI hevonen haukottelee. Mitä se viestii?

Joka kerta se oli nopealla ajatuksella kuitattu; 

" Sitä väsyttää" tai " Sillä on tylsää".

Vasta aikuisena, palatessani pelko mukanani takaisin hevosten maailmaan ja löydettyäni täysin oikean ihmisen kulkemaan uuden alun mukanani, opin häneltä hevosen alkaessa yhtäkkiä kovasti haukottelemaan läheisyydessäni, että se oli hevosen keino purkaa minusta säteilevää jännitystä ja pelkoa, sille hämmentävää tilannetta.

Jälkikäteen miettien nuoruuteni haukottelevia hevosia, ei ollut tavatonta, että ne alkoivat haukotella esimerkiksi niille uusissa tilanteissa.

Joku toinen hevonen taas haukottelun sijasta otti laitumellaan pienen spurtin kohtaamisemme jälkeen. 

Molemmat tekivät nämä kaksi eri asiaa samasta syystä.

Opin, että jokaisella hevosen liikkeellä ja eleellä on tarkoitus. Hevoslaumassa höyhenen kevyt hännän heilautus laiduntamisen lomassa ei välttämättä olekaan lähtöpassit kärpäsille vaan merkki laumatoverille pysytellä loitommalla.

Aivan samalla tavalla kuin ihmisen rauhallinen käden heilautus, kun tahdomme hevosen siirtyvän loitommalle.
Meillä kun sitä häntää ei ole.

Todella kiehtova maailma, mikä avautuu sitä enemmän, mitä enemmän käyttää aikaa seuraten laiduntavaa laumaa, opiskellen lisää.