Uusi alku :)

Olipa kerran epävarma tyttö, joka sai oman hevosen. 

Se tyttö en ollut minä, mutta se olisin aivan yhtä hyvin voinut olla minä. 

Kuin peiliin olisi katsonut.

Ymmärsin, etten ole ainut, joka pelkää.
Joka on joskus ollut epävarma.
Eikä ole tiennyt, mitä tehdä.

"Hevosmaailmassa" 

on yllättävän paljon ihmisiä, jotka pelkäävät tuota suurta ystäväänsä, ovat epävarmoja ja arkoja.
Harrastajia, hevosten parissa työskenteleviä ja hevosenomistajia.

Monelle on sattunut jokin haaveri suuren eläimen kanssa tai ainakin ollut läheltä piti tilanteita.
Ne tahdistavat sydämen aina uudestaan.
Voiko joku todellakin sanoa, ettei näin ole päässyt käymään?

Tahdon kertoa heille kaikille, että niihin hetkiin löytyy apua, kun elämä suuren eläinystävän kanssa käy epämukavaksi.
Kun nautinnollinen ja rentouttava maastolenkki muuttuu kauhuelokuvaksi ja painajaiseksi, josta ei tunnu heräävän.
Toivon, että blogini ja tarinani rohkaisee sinua voittamaan pelkosi, löytämään keinosi ja auttajasi.
- Hakemaan apua, silloin kun sitä tarvitset.

Ennen kaikkea ymmärtämään suurta ystävääsi ja saamaan takaisin entistä ehompana sen, minkä luulit lopullisesti menettäneesi.
Minulla siihen meni 15 vuotta.
Ja matka on vasta alkanut.